Vaneria

Myymme kaikenlaista vaneria. Vaneria löytyy moneen lähtöön, kokoja, runkomateriaaleja, pinnoitevaihtoehtoja, pinnanlaatuja sekä näiden yhdistelmiä on loputon kirjo. Seuraavassa hieman tietoa vanerilaaduista, joita myymme suoraan varastosta:

 

Koivuvaneri

Yleisimmät paksuudet 4, 6.5, 9,12,15,18,21,24,27,30,33,35,40,50 mm.

Huomioitavaa on että vanerin paksuus on aina joitain kymmenesosamillimetrejä pienempi kuin mainittu nimellispaksuus. Jos siis tarvitset n. 25mm eli tuuman, vahvuudeltaan olevaa vaneria, voi olla että 27mm vaneri on lähempänä vaatimuksiasi kuin 24mm vaneri. Toisaalta aikoinaan vanha ja viisas tietäjä/kalastaja kertoi näin: "Turha tekninen tarkkuus on tieteellistä kehittymättömyyttä"

Edellä mainittuja paksuuksia löytyy virheettömästä huonoimpaan pintalaatuun. 

Yleisimmät levykoot: 1220x2440, 1250x2500, 1500x3000 (ja monta näiden variaatiota, tai lähelle esim: 1190x2750)

Varastoissamme on huomattava määrä näitä pienempiä kappaleita.


Koivuvanerin pintalaatu

Suomen standardisoimislautakunta on standardisoinut koivuvanerin pintaviilutermit vuonna 1971. SFS 2413.

Näistä maallikon on vaikea hahmottaa, mitä maallikko haluaa:

A1 (A) Virheetön

I (B) Lakattavat pinnat

II (S) Maalattavat pinnat

III (BB) Tavallinen laatu

IV (WG) Vähemmän vaativiin kohteisiin

Jos kirjoitat kookleen hakusanaksi vanerin hinta, löytämäsi hinnat ovat poikkeuksetta edullisimman rakennuslaadun eli bb/wg tai wg/wg levyjen hinta. Muiden hinnat ovat yleensä huomattavasti suolaisempia ja ne saa vain tiedustelemalla erikseen, koska saatavuus on rajattua.

 

Filmivaneri

Yleisimmät paksuudet 6.5, 9,12,15,18,21,24,27,30,33,35,40,45,50 mm.

Filmivaneri on pinnoitettua koivuvaneria, yleensä tummanruskeaa

Filmivanerin toinen puoli on usein kuvioitu tai karhennettu ja tätä kutsutaan viirapinnaksi

On olemassa myös molemminpuolin viirapintaista vaneria ja toisaalta molemmin puolin sileää vaneria.

Yleisimmät värit ovat tumman ruskea tai musta, vaalean ruskea ja harmaa. Myös sinistä, keltaista, punaista, vihreää ja muita on olemassa.

Viirakuviointeja on olemassa useita.

Joskus myös havupuu on erehdytty pinnoittamaan.

Muut pinnoitetut vanerit

Vanereita varsin loputon valikoima pinnoitettuna vaikka millä, yleensä kuitenkin polymeerilla eli muovilla.

Polypropyleeni

Melamiini

Akryylinitriilibutadieenistyreeni

Alumiinipinnoitteisina

Äänieristyserityisvaneria laminoidulla vaimennuskumilla

Kauttamme on mahdollista hankkia mitä tahansa vaneria. Tällöin on kuitenkin varauduttava pidempään toimitusaikaan ja etenkin korkeaan (lue: törkeään) hintaan.

Havuvaneri

Havuvaneri on kaikilta ominaisuuksiltaan moninkerroin heikompaa kuin koivuvaneri, hinnaltaan se ei kuitenkaan ole moninkerroin koivuvaneria edullisempaa, joten suosittelemme lähes poikkeuksetta valitsemaan koivuvanerin.

Yleisimmät paksuudet 4, 6.5, 9, 12, 15 ja 30, muitakin voi löytyä.

Yleisin levykoko 1220x2440

Muut levyt

Vaneri on vain puulevy, ei sinällään maailman mullistava keksintö. Valitettavasti emme vieläkään osaa hyödyntää vaneria niin hyvin kuin sitä voisimme hyödyntää, vaikka vaneri on ensimmäinen teollinen puujaloste ihmiskunnan historiassa.

1. Vaneri on puuta. Puuta hieromalla ja jatkojalostamalla siitä saadaan homogeenisempaa eli tasalaatuista tuotetta. Sellaista kulutushyödykettä joka ei vääntele ja kääntele ilman kosteuden ja lämpötilan mukaan kuten tavallinen puu. Vanerilla voidaan järkevästi korvata muut tekniset materiaalit kuten teräkset ja kerta- tai kestomuovit.

2. Vaneri valmistetaan sorvaamalla tai höyläämällä valmistetuista toisiinsa liimaamalla liitetyistä viiluista.

3. Viilujen paksuus vaihtelee lähinnä puulaaduista riippuen. 

4. Kaiken Alfa ja Omega on, että vanerin pinta ja pohjaviilu ovat laadukkaita, koska ne vastaanottavat suurimman rasituksen taivutuksessa. Keskimmäisten viilujen tehtävänä on kärjistetysti kasvattaa pinta- ja pohjaviilun etäisyyttä toisistaan, jolloin vanerin nk. vahvuus kasvaa. Tämän vuoksi useinmiten vanerin pinta ja pohja ovat ns. hyvää puuta ja keskiviilut toisaalta eripuuta. Tälläistä vaneria kutsutaan sekavaneriksi ja monesti markkinoidaan erheellisesti vaikkapa koivuvanerina.

5. Varsinainen koivuvaneri, joka on kokonaisuudessaan koivuviilua on jonkin verran kestävämpää kuin sekavaneri. Asialla tosin on erittäin harvoin merkitystä käytännössä.

6. Vanerien viilujen syy-suunnat ovat yleisesti ristikkäiset jolloin vaneri ei taivu pituus- eikä poikittais-suuntaisesti. Jotkin vanerit on toisaalta viilutettu vain yhteen suuntaan jolloin levyn taivuttaminen haluttuun muotoon ei vaadi suuria voimia.

7. Vaneri on erinomaisen ympäristöystävällinen tuote, se on pitkäikäinen ja yleensä se voidaan hyödyntää uudelleen. Jos vanerille ei löydetä muuta uutta käyttöä, vaneri voidaan polttaa tai kompostoida. Poltaminen ja lämpöenergian hyötykäyttö on suositeltavampaa*

*Vanerin polttamisesta syntyy ilmakehään saman verran päästöjä kuin kompostoidessa, erotuksena hävitysmenetelmillä on lämmöntalteenotto hyötykäyttöön**. Polta vanerisi yli 700 asteessa celsiusta, näin päästöjä ei synny enempää kuin normaalista puustakaan. Tosin edellä mainittu normipuu, ei sekään pala puhtaasti huonolla liekillä, polta siis normipuusi myös >700 °C.

**Toisaalta jos hyödynnät kompostoinnin tuottaman lämpöenergian, vanerin hävittäminen hapettamalla eli polttamalla, ei ole parempi keino päästä eroon kyseisistä kulutushyödykkeestä. Murtoraja Oy suosittelee bakteeriperustaista, ja lämmönkeräävää vanerin hävitysmenetelmää, vaikkakin se on varsin vaivalloista. 

Vanerin valmistus

Vaneri liimataan käytännössä aina fenoliformaldehydihartsilla eli kansalaisille tutummin bakeliitilla. Tästä johtuen muinaiset puheet ns. vesivanerista voidaan painaa unholaan. Pinnoitevaihtoehdosta riippumatta vanerit kestävät säätä, eli käytännössä altistusta kosteudelle. Jos vaneria ei ole pinnoitettu jollain lailla, vaneri lahoaa, mutta vanerin liimaus kestää kyllä. Näin siksi että "liima" on sitä samaa bakeliittiä, josta suuri ja erittäin mahtava Neuvostoliitto rakensi ruorin vuonna 1961 Juri Gagarinin avaruusrakettiin. Sama asia yksinkertaistettuna: Jos autoasi ei ole maalattu se ruostuu, ja jos on maalattu, niin kotterosi ruostuu hitaammin.

Vanerin sielu, tämä ihmeellinen liima, fenoliformaldehydihartsi, eli bakeliitti, on toki myrkyllistä sellaisenaan, mutta vaneri ei ole ihmisravinnoksi tarkoitettu alunperinkään. Harva syö autonrenkaitakaan. Mutta tästä edellä mainitusta liimasta a.k.a. tökötistä ei irtoa hengitettävään ilmaan myrkkyjä, joten vanerin käyttö on hyvin turvallista. Ennen muinoin esimerkiksi lastulevyjä liimailtiin reilumalla kädellä, ja siitä saattoi seurata jopa terveyshaittoja. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyään puujalosteista voi tehdä mitä haluaa. Tai ainakin niin väitetään. Voi olla toki että näin väitettiin ennen muinoinkin. Toisaalta lääkintöhallitus asetti vuonna 1981 levyteollisuuden formaldehydipitoisuudelle tiukat rajat. Sen seurauksena levyteollisuus toi markkinoille ammoniakkikäsittelyllä neutraloidun levyn.

Vanerissa on vähintään 3 (kolme) viilua. Viilujen paksuus alkaa 0,3mm paksuudesta päättyen 3,2mm vahvuuteen. Yleensä viilun paksuus on n. 1,4mm koivupuisessa viilussa ja 2-3,2mm havupuisessa viilussa. Näitä viiluja ristiin lonimalla ja väliin fenoliformaldehydihartsia sotkemalla syntyy vaneri.

Vaneri koneenrakentamisessa

Vanerin on erinomainen materiaali rakennettaessa koneita ja laitteita. Se on edullinen materiaali sekä helppo työstettävä, se ei myöskään hapetu. Toki orgaanisena aineena vaneri on altis lahottaja sienille, mutta oikein suojattuna vanerilevy on lähes ikuinen. Vanerisesta rakenteesta on myös mahdollista saavuttaa etuja verrattuna muoviseen tai metalliseen rakenteeseen nähden:

Koneenrakennuksessa on kuitenkin huomioitava että vanerin paksuustoleranssi on jonkin verran ailahteva muihin materiaaleihin nähden. Mainittu nimellispaksuus on aina vanerin maksimi vahvuus, esimerkiksi 24mm vaneri on jonkin verran alle 24mm paksua vaikkapa 23,9mm.

Jos luit tänne asti, sinua kiinnostaa varmasti vanerialan eepos eli vanerikäsikirja:

http://www.wisaplywood.com/en/downloads/brochures/general-brochures/Documents/Handbook_FI.pdf

Minkälainen levy Mihinkin soveltuu?

Yleensä kannattaa valita koivuvaneri joka paikkaan. Jos levy tulee kosteudelle alttiiseen paikkaan kannattaa valita filmivaneri, toisin sanoen pinnoitettu koivuvaneri.

Koivuvaneri:

Lattiaan ja seiniin sen mukaan kuin Suomen rakennusmääräyskokoelma asian sallii. Koivuvanerin pohjatyöt ennen pintakäsittelyä ovat havuvaneriin tai lastulevyyn nähden olemattomat, hintaeron säästät hetkessä.

Subwooferit, muut kovaääniset, lintulaudat, postilaatikot, erilaisten elukoiden terraariot, huonekalut, listat, pakkaukset, lelut, sisustuslevyt, kirpputoripöydät ynnä muut vastaavat

Filmivaneri:

Teollisuus- tai vähänkään kosteat tilat, autojen korirakenteet, kaivonkannet, veneiden osat, telineet, ilmastointikanavat, riistaeläintensyöttöpöydät, saunan lattiat jne

Havuvaneri:

Katevaneriksi kattoon ja joskus erikoisempiin tarkoituksiin sisustukseen

MDF: Hyllylevyt ja melko suurin varauksin kaiuttimet

Lastulevy: ei kannata käyttää juurikaan mihinkään paitsi kalusteiden runkoihin.

Ei niin laadukkaita, mutta suhteellisen tasalaatuisia puulevyjä:

Lastulevy, low-density fibreboard, kalusteissa, katoava kansanperinne.

MDF-levy, medium-density fibreboard, niin ikään kalusteissa

HDF-levy, high-density fibreboard löytyy mm. laminaattilattioista

OSB-levy, Oriented Strand Board, suunnattu-suikale-levy, (modernisoitu lastulevy), melko vastaava kuin havuvaneri, mutta edullisempi.