Vaneri on vain puulevy, ei sinällään maailman mullistava keksintö. Valitettavasti emme vieläkään osaa hyödyntää vaneria niin hyvin kuin sitä voisimme hyödyntää, vaikka vaneri on ensimmäinen teollinen puujaloste ihmiskunnan historiassa. 1. Vaneri on puuta. Puuta hieromalla ja jatkojalostamalla siitä saadaan homogeenisempaa eli tasalaatuista tuotetta. Sellaista kulutushyödykettä joka ei vääntele ja kääntele ilman kosteuden ja lämpötilan mukaan kuten tavallinen puu. Vanerilla voidaan järkevästi korvata muut tekniset materiaalit kuten teräkset ja kerta- tai kestomuovit. 3. Viilujen paksuus vaihtelee lähinnä puulaaduista riippuen. 4. Kaiken Alfa ja Omega on, että vanerin pinta ja pohjaviilu ovat laadukkaita, koska ne vastaanottavat suurimman rasituksen taivutuksessa. Keskimmäisten viilujen tehtävänä on kärjistetysti kasvattaa pinta- ja pohjaviilun etäisyyttä toisistaan, jolloin vanerin nk. vahvuus kasvaa. Tämän vuoksi useinmiten vanerin pinta ja pohja ovat ns. hyvää puuta ja keskiviilut toisaalta eripuuta. Tälläistä vaneria kutsutaan sekavaneriksi ja monesti markkinoidaan erheellisesti vaikkapa koivuvanerina. 5. Varsinainen koivuvaneri, joka on kokonaisuudessaan koivuviilua on jonkin verran kestävämpää kuin sekavaneri. Asialla tosin on erittäin harvoin merkitystä käytännössä. 6. Vanerien viilujen syy-suunnat ovat yleisesti ristikkäiset jolloin vaneri ei taivu pituus- eikä poikittais-suuntaisesti. Jotkin vanerit on toisaalta viilutettu vain yhteen suuntaan jolloin levyn taivuttaminen haluttuun muotoon ei vaadi suuria voimia. 7. Vaneri on erinomaisen ympäristöystävällinen tuote, se on pitkäikäinen ja yleensä se voidaan hyödyntää uudelleen. Jos vanerille ei löydetä muuta uutta käyttöä, vaneri voidaan polttaa tai kompostoida. Poltaminen ja lämpöenergian hyötykäyttö on suositeltavampaa* *Vanerin polttamisesta syntyy ilmakehään saman verran päästöjä kuin kompostoidessa, erotuksena hävitysmenetelmillä on lämmöntalteenotto hyötykäyttöön**. Polta vanerisi yli 700 asteessa celsiusta, näin päästöjä ei synny enempää kuin normaalista puustakaan. Tosin edellä mainittu normipuu, ei sekään pala puhtaasti huonolla liekillä, polta siis normipuusi myös >700 °C. **Toisaalta jos hyödynnät kompostoinnin tuottaman lämpöenergian, vanerin hävittäminen hapettamalla eli polttamalla, ei ole parempi keino päästä eroon kyseisistä kulutushyödykkeestä. Murtoraja Oy suosittelee bakteeriperustaista, ja lämmönkeräävää vanerin hävitysmenetelmää, vaikkakin se on varsin vaivalloista. Vanerin valmistus Vaneri liimataan käytännössä aina fenoliformaldehydihartsilla eli kansalaisille tutummin bakeliitilla. Tästä johtuen muinaiset puheet ns. vesivanerista voidaan painaa unholaan. Pinnoitevaihtoehdosta riippumatta vanerit kestävät säätä, eli käytännössä altistusta kosteudelle. Jos vaneria ei ole pinnoitettu jollain lailla, vaneri lahoaa, mutta vanerin liimaus kestää kyllä. Näin siksi että "liima" on sitä samaa bakeliittiä, josta suuri ja erittäin mahtava Neuvostoliitto rakensi ruorin vuonna 1961 Juri Gagarinin avaruusrakettiin. Sama asia yksinkertaistettuna: Jos autoasi ei ole maalattu se ruostuu, ja jos on maalattu, niin kotterosi ruostuu hitaammin. Vanerin sielu, tämä ihmeellinen liima, fenoliformaldehydihartsi, eli bakeliitti, on toki myrkyllistä sellaisenaan, mutta vaneri ei ole ihmisravinnoksi tarkoitettu alunperinkään. Harva syö autonrenkaitakaan. Mutta tästä edellä mainitusta liimasta a.k.a. tökötistä ei irtoa hengitettävään ilmaan myrkkyjä, joten vanerin käyttö on hyvin turvallista. Ennen muinoin esimerkiksi lastulevyjä liimailtiin reilumalla kädellä, ja siitä saattoi seurata jopa terveyshaittoja. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyään puujalosteista voi tehdä mitä haluaa. Tai ainakin niin väitetään. Voi olla toki että näin väitettiin ennen muinoinkin. Toisaalta lääkintöhallitus asetti vuonna 1981 levyteollisuuden formaldehydipitoisuudelle tiukat rajat. Sen seurauksena levyteollisuus toi markkinoille ammoniakkikäsittelyllä neutraloidun levyn. Vanerissa on vähintään 3 (kolme) viilua. Viilujen paksuus alkaa 0,3mm paksuudesta päättyen 3,2mm vahvuuteen. Yleensä viilun paksuus on n. 1,4mm koivupuisessa viilussa ja 2-3,2mm havupuisessa viilussa. Näitä viiluja ristiin lonimalla ja väliin fenoliformaldehydihartsia sotkemalla syntyy vaneri. Vaneri koneenrakentamisessa Vanerin on erinomainen materiaali rakennettaessa koneita ja laitteita. Se on edullinen materiaali sekä helppo työstettävä, se ei myöskään hapetu. Toki orgaanisena aineena vaneri on altis lahottaja sienille, mutta oikein suojattuna vanerilevy on lähes ikuinen. Vanerisesta rakenteesta on myös mahdollista saavuttaa etuja verrattuna muoviseen tai metalliseen rakenteeseen nähden:
Koneenrakennuksessa on kuitenkin huomioitava että vanerin paksuustoleranssi on jonkin verran ailahteva muihin materiaaleihin nähden. Mainittu nimellispaksuus on aina vanerin maksimi vahvuus, esimerkiksi 24mm vaneri on jonkin verran alle 24mm paksua vaikkapa 23,9mm. Jos luit tänne asti, sinua kiinnostaa varmasti vanerialan eepos eli vanerikäsikirja: |
 |
|
|
|